En oo koskaan mennyt koskeen päätä pahkaa
Siitä ainakaan mua syytellä voi et
Eikä koskaan oo mun kengät käärmeennahkaa
Kun kulkee polkujaan, ei riitä sellaiset

En oo koskaan rekkaa kuljettanut
Muille jättänyt mä oon sen nautinnon
On multa heittämättä jääneet käsikranut
Vai kaipa joku senkin tehnyt on

En oo irstas ollut vaan en kärsijäkään
Koskaan ulkomaille eksynyt oo en
En oo käyny ilotalon lähelläkään
Siitäkö se johtuu että oon näin surullinen?

En oo koskaan edes käynyt Laatokalla
Saati sekaantunut hämyyn Valamon
En oo koskaan rakastellut Sulkavalla
Mutta joku varmaan senkin tehnyt on

En oo koskaan pannut hintaa anehaaviin
Enkä oksentanut jonoon kabareen
Uskon jumaluuteen, en siis koskaan paaviin
Enkä lähde kyytiin vallanjuopuneen

En oo koskaan tullut valituksi virkaan
Enkä liittynyt oo kaartiin Koiviston
En oo koskaan oikein retkahtanut Kirkaan
Mutta joku perkele senkin tehnyt on
En oo koskaan töissä heiluttanut kuokkaa
En oo koskaan ollut turhan vaatimaton
En oo edustanut yhteiskuntaluokkaa
On niin kyllin monta jotka sen tehneet on