Kaija Koo
Viiden minuutin hiljaisuus
Se on jotenkin turhaa, viiden minuutin hiljaisuus ja taas kaikki pauhaa
Ohikulkijat vain etsii omaa rauhaa
Turhan arkinen tilaisuus, viiden minuutin hiljaisuus

Sä menit tippumaan
Siltä sillalta ja loppu on legendaa
Maksoit itsestäs lunnaat
Vai muiden tähdenkö lähdit vapaasti putoamaan
Sitten kyseltiin kuka sä oikein olit
Sait hetkeksi nimen
Ja kaikki oli ohi
Hetken huomion sä veit
Mutta maailma siihen pysähtynyt ei
Maailma siihen pysähtynytkään ei

Se on jotenkin turhaa...

Ei nimeäsi tähtitarhaan
Viiden minuutin hiljaisuus vain kaiken kuittaa
Sade ruusunlehdet sillalta pois uittaa
Turhan arkinen tilaisuus
Viiden minuutin hiljaisuus

Se tais olla harhaa
Että kun hyppäät
Lähdet ylöspäin putoamaan
Sitä kaikkensa uhraa
Ja ihmiset vain töihinsä pyhiinvaeltaa
Sitten todettiin
Elämä pidempi on
Jos ei tarvi olla kuolematon
Hetken huomion sä veit
Mutta maailma siihen pysähtynyt ei
Maailma siihen pysähtynytkään ei
Se on jotenkin turhaa
Kun viiden minuutin tähden elämänsä antaa
Ja aivan pokkana aurinko laskee taivaanrantaan
Turhan arkinen tilaisuus
Viiden minuutin hiljaisuus