Kaija Koo
Kaljaa pöytään
Vaahtokukka pinnalla puolen litran maljakon
Baarimikon aarrearkussa Lapin Kulta kimaltaa
Monta syytä jälleen tänään nostaa malja on
Väki nousee ratsailleen
Piiskaryyppy sivaltaa

Kansa vaeltaa pikkuhiljaa ehtoolliselleen
Baarimikko istuu jälleen rippituolissaan
Joku väsynyt kulkija kuulemma laski alleen
Poke pois sen vei ei tarvi olla huolissaan

Kantakaa sitä kaljaa pöytään taas
Vaahtoharjan aalloilla surffaillaan
Hullujenhuoneen taulussakin sanotaan
Totuus on vain kupla joka puhkaistaan

Ei pikkuseikat jaksa tänään puristaa
Vaihtuu vuosituhat harva sitä huomaakaan
Jope pöydässä kaverinsa koittaa kuristaa
Sen nimikkotuoppi paikaltaan pois nostetaan

Viidenkympin-vippaaja istuu saarnatuolissaan
Kun se messuaa niin naiset alkaa kaatumaan
"Tittelit pois heittäkää, laivat kyntää uomissaan"
Tänä iltana me kaikki yhteen kuulutaan
Kantakaa sitä kaljaa pöytään taas
Vaahtoharjan aalloilla surffaillaan
Hullujenhuoneen taulussakin sanotaan
Totuus on vain kupla joka puhkaistaan

Kantakaa sitä kaljaa taas pöytään
Tuokaa heti, huomenna on liian myöhään
Pian päästään kii elämän syrjään
Ja noustaan iltaan mukiinmenevään

Kantakaa sitä kaljaa pöytään taas
Elämänjanoa vaahtosammuttamaan
Kaveri jota Jope kävi kuristelemaan
Lähti elämästä tästä pois huristelemaan

Ra-ra-rai-rai-rai
Tuuli pois sen vei
Elämä on elämää
Huh-hah-hei