Lounatuuli tuo pienen laulun
Kenelle tuuli kertoo sen?
Niille joilla on nauravat korvat
Ja joilla silmät on lapsien

Selässä Lounatuulen ajaa
Viiriäiset ja varpuset
Kun tuuli ylittää tuhat rajaa
Sylissään hilpeät sävelet

Sillä on pitkä sininen tukka
Ja viikset auringonsäteistä
Sillä on hampaissa kanelinkukka
Ja siivet on pilvenhöyhentä

Mitä se Lounatuuli itkee?
Se itkee mustia kaupunkeja
Se itkee viivasuoria suita
Ja nälkäisiä lapsia

Mitä se Lounatuuli nauraa?
Se nauraa, jos joku on iloinen
Se nauraa, kun hyvän kaverin löytää
Lohikäärme tai ihminen

Lounatuuli tietää, että
Kiinassa lohikäärmeitten on maa
Siellä lohikäärmeet tanssii polkkaa
Ja nauraa ja narua hypätä saa
Siellä tuhat silkki-ikkunaa
Katsoo, kun maljoja kohottaa
Tuhat lohikäärmettä nauravaa
Laa laa laa laa laa

Ja kanelinkukkia varistaa
Puupolulle, jolla vaeltaa
Neiti käärme silmissään hopeaa
Neiti vihreitä korviaan heiluttaa

Juo omenaviiniä makeaa
Kas mitä se neiti kuulostaa?
Lohikäärme nimeltä Anselmus
On neidin uusin ihastus