Vuoristopolkua kivistä, kaitaa
Kukkaista tietä ja laaksojen laitaa
Joosef ja Maaria kulkee
Pitkä on matka, jo uupumus voittaa
Sypressin lehvissä tuuli kun soittaa
Aurinko silmänsä sulkee

Muut majan saavat, he viedähän talliin
Tiedätkö, Beetlehem, kuinka se kalliin
Vierahan ottaa nyt vastaan
Kirkas on taivaalla tähtien palo
Kirkkaampi seimestä loistava valo
Äiti kun vaalivi lastaan

Kuuletko kuisketta tallissa täällä
Suihketta siipien pienoisen päällä
Enkelin saattajat valvoo
Hellästi katsellen lapsosta taivaan
Onnen mi vaihetti maisehen vaivaan
Häntä he riemuitsen palvoo

Kiitosta täynnä on mieli myös mulla
Jeesus, kun tässä saan luoksesi tulla
Lahjani seimelle panna
Oi, jospa laillasi nöyrä mä oisin
Taivahan tuiketta tielleni loisin
Armoa siihen sä anna